Tämän sivuston tarkoitus on tuoda sinulle tietoa lahjaverosta selkeällä suomen kielellä. Löydät kaiken tiedon mitä tarvitset lahjaverosta, verosuunnittelusta ja verojen maksamisesta.

Mikäli jotain mielestäsi puuttuu, voit sitä aina kysyä jättämällä kommentin tai ottamalla yhteyttä yhteydenottolomakkeen kautta.

Mikä on lahjavero

Suomessa maksetaan lahjaveroa, kun annetaan toiselle ihmisille lahja, minkä arvo ylittää tietyt laissa määritellyt raja-arvot. Verotuksella halutaan ehkäistä sitä, että ihmiset välttäisivät verojen maksamista esim. perinnönjakotilanteissa. Käytännössä sen takia, jos haluat antaa ennakkoperintönä omaisuutta vaikka lapsellesi niin tietyn arvoisista lahjoista hänen täytyy maksaa veroa.

Nykyisen lainsäädännön mukaan lahjansaajan pitää maksaa lahjaveroa, kun saadun lahjan arvo on 4000 euroa tai sitä enemmän. Tämä koskee siis myös ennakkoperintönä saatuja asioita.

Lahjaverolakia ei ole tehty näin helpoksi vaan siinä täytyy miettiä muutakin. Veroa täytyy maksaa myös, jos saa samalta lahjanantajalta lahjoja, joiden arvo on 4000 euroa tai enemmän, kolmen vuoden aikana. Kolmen vuoden aikana kaikkien lahjojen arvo lasketaan yhteensä. Mikäli niiden arvo siis ylittää 4000 euroa, joudut maksamaan verot niistä. Käymme myöhemmin läpi kuinka paljon veroja joutuu maksamaan.

Lahjavero

Käydään vielä läpi se, että kaikista asioista ei voi antaa euromääräistä osuutta. Esimerkiksi asunto-osakkeesta tai kiinteistöstä ei voi antaa 3999 euron palasta. Jos haluat antaa vain tietyn osan verojen minimoimiseksi niin silloin asunnosta pitää antaa määräosa eli murto-osa. Tämä voi tarkoittaa, että annat yhden viidesosan kerrallaan. Verottomasti osan voi vastaanottaa vain kun se on arvoltaan alle 3999 euroa.

Otetaan aiheesta esimerkki kuitenkin vielä, että varmasti ymmärrät mistä on kyse. Monet miettivät ja tutkivat asiaa jonkin asteisen verosuunnittelun kannalta. Tämä on tietysti aivan sallittua, kunhan sen tekee selkeästi lain rajoissa. Mietitään asiaa, että miten sinä voit antaa maksimaalisen määrän omaisuuttasi pois ilman, että vastaanottaja(t) joutuu maksamaan veroja.

Oletetaan, että sinulla on aikuinen lapsi perheineen. Voit antaa lapsellesi, hänen puolisolle sekä sinun kolmelle oletetulle lapsenlapselle, siis jokaiselle heistä oman, lahjan arvoltaan 3999 euroa. Jos vastaanottajia on on siis viisi ja annat jokaiselle 3999 euroa niin voit antaa yhteensä 19995 euroa ilman, että he joutuvat maksamaan veroja. Voit toistaa tämän saman tempun kolmen vuoden välein. Voit tietysti antaa saman verran lahjoja jokaiselle lapsellesi, näiden puolisoille sekä lapsenlapsillesi.

Tarkempaa tietoa lahjaverosta löydät lahjaverolaista täältä.

Lahjaveroilmoitus

Jos saat lahjoja, joiden arvo on yli rajan eli ne ovat arvoltaan 4000 euroa tai enemmän niin silloin täytyy tehdä lahjaveroilmoitus. Ilmoitusta ei tietenkään tarvitse tehdä, jos lahjan arvo on alle tuon rajan. Jossain tapauksissa verovapaista lahjoistakin kuitenkin kannattaa ilmoitus tehdä, jotta säästyy myöhemmältä säätämiseltä ja lisätyöltä.

Tälläinen esimerkki on esimerkiksi rahasto-osuus. Jos päätät antaa rahasto-osuuden lahjaksi ja lahjansaaja haluaa joskus tulevaisuudessa myydä osuutensa pois, on lahjaveroilmoitus oiva tapa selvittää, mikä oli rahastojen osuuksien arvo silloin kun lahja annettiin. Tätä kutsutaan myös nimellä hankintameno.

Hankintamenoa tarvitaan, kun myynnin jälkeen halutaan selvittää myyntivoiton suuruus verottajalle. Tässäkin tapauksessa kannattaa muistaa, että lahjansaajan kannattaa omistaa myytävä osuus (eli omaisuus) yli vuoden, jotta lahjaverotusarvon voisi vähentää. Alle vuoden omistuksella sitä voi vähentää ja silloin vähennettävä arvo määritellään lahjoittajan hankintamenon perusteella.

Lahjaveroilmoitus näyttää tältä:

lahjaveroilmoitus

Miten ja minne lahjaveroilmoitus jätetään?

Lahjaveroilmoitus tulee jättää aina lahjanantajan kotikunnan verotoimistoon. Oman kotikuntasi verotoimiston yhteystiedot löydät täältä. Ilmoitus tulee jättää kolmen kuukauden sisällä siitä, kun lahja on annettu.

Ilmoitusta varten tarvitset tietysti lahjaveroilmoituslomakkeen. Voit ladata sen täältä. Ilmoituksen täyttämistä varten voi käyttää myös täyttöohjetta, minkä voi ladata täältä.

Lahjaverotaulukko

Katsotaan seuraavaksi kuinka paljon lahjaveroa maksetaan. Suomessa se tapahtuu asteikon mukaan, joita käytössä on kaksi. Näitä kutsutaan ensimmäiseksi ja toiseksi veroluokaksi.

Ensimmäiseen veroluokkaan kuuluvat lahjat, joita annetaan lahjanantajan aviopuolisolle, suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa olevalle perilliselle tai aviopuolison suoraan alenevassa polvessa olevalle perilliselle. Toiseen veroluokkaan kuuluvat lahjat, joita annetaan muille sukulaisille tai vieraille henkilöille.

Asteikosta näet, että verotus on huomattavasti kovempaa, kun lahja annetaan muille kuin lähiomaisille.

I-veroluokka

1.1.2013 alkaen:

Verotettavan osuuden arvo euroina Veron vakioerä osuuden alarajan kohdalla euroina Veroprosentti ylimenevästä osasta
    4 000 –    17 000     100 € 7 %
   17 000 –    50 000   1 010 € 10 %
   50 000 –   200 000   4 310 € 13 %
  200 000 – 1 000 000  23 810 € 16 %
1 000 000 – 151 810 € 19 %

Asteikko koskee ensimäistä veroluokkaa eli lähimpiä omaisia. Jos veroluokassa I verotettava lahja on esimerkiksi 40 000 euroa, lahjavero on 3 310 euroa: 10 % x (40 000 – 17 000) + 1 010.

II-veroluokka

1.1.2013 alkaen:

Verotettavan osuuden arvo euroina Veron vakioerä osuuden alarajan kohdalla euroina Veroprosentti ylimenevästä osasta
    4 000 –    17 000     100 € 20 %
   17 000 –    50 000   2 700 € 26 %
   50 000 – 1 000 000  11 280 € 32 %
1 000 000 – 315 280 € 35 %

Asteikko koskee toista veroluokkaa eli muita kuin lähimpiä omaisia. Jos veroluokassa II verotettava lahja on esimerkiksi 40 000 euroa, lahjavero on 8 680 euroa: 26 % x (40 000 – 17 000) + 2 700.

Muistahan, että alle 4 000 euron lahjoista ei mene veroa kummassakaan asteikossa. Mutta jos lahjan arvo on 4000 euroa tai enemmän niin silloin lahjasta tulee maksaa verot ensimmäisen tai toisen veroluokan mukaisesti ja tehdä lahjaveroilmoitus.

Jos lahja annetaan yhdessä useammalle henkilölle ja he kuuluvat sekaisin eri asteikkoihin niin silloin verot määrätään automaattisesti toisen veroluokan mukaan. Mikäli henkilöitä on kaksi, he ovat naimisissa ja toinen kuuluu ensimmäiseen veroluokaan niin silloin vero määräytyy ensimmäisen veroluokan mukaan.

Annettavan lahjan arvo määritellään sadan euron tarkkuudelle. Arvo myös pyöristetään alaspäin, aina sadan euron tarkkuuteen. Esimerkkinä tästä 4899 euroa tarkoittaa verotuksellisesti 4800 euroa.

Lahjaverotus

Katsotaan seuraavaksi muutamia yleisiä asioita ja tilanteita, jotka liittyvät lahjaverotukseen, mutta herättävät kysymyksiä monissa. Monia jää ihmetyttämään, että millaisia ja minkä arvoisia lahjoja voi antaa verovapaasti, milloin lahja katsotaan ennakkoperinnöksi ja voiko asioita myydä alhaisella hinnalla lahjaveron välttämiseksi. Katsotaan seuraavaksi vastauksia näihin asioihin.

lahjaverolaki

Verovapaat lahjat

Aloitetaan verovapaista lahjoista. Käytännössä siis voit antaa kenelle tahansa verottomasti lahjan tai useita lahjoja, kunhan sen tai niiden yhteisarvo jää alle 4000 euron. Käytännössä lahjojen arvo voi olla vaikka 3999 euroa. 3999 euron arvoisia lahjoja voit antaa vain kerran kolmessa vuodessa.

Otetaan esimerkki tästä. Annat lapsellesi lahjan, minkä arvo on juuri 3999 euroa. Lahjan annat 31.1.2008. Tämän jälkeen joudut odottamaan kolme vuotta, että voit antaa seuraavan lahjan. Eli seuraava lahja voidaan antaa vasta 31.1.2011.

Muista, että tosiaan kaikki lahjat lasketaan yhteen eli et voi antaa yhtä lahjaa nyt ja toista vuoden päästä ellei niiden yhteisarvo jää alle 4000 euron.

Vastaanottaja voi kuitenkin saada muiltakin henkilöiltä verovapaita lahjoja tuona aikana. 4000 euron rajoitus on lahjoittajakohtainen. Käytännössä vanhemmat voivat antaa lapselleen kummatkin erikseen 3999 euron lahjan joka kolmasvuosi ja näin lapsi saisi 7998 euron arvosta lahoja verovapaasti.

Milloin lahja voi olla ennakkoperintö

Normaalia suurempi lahja katsotaan lähes aina käytännössä ennakkoperinnöksi, kun se annetaan rintaperilliselle (eli lapselle tai lapsenlapselle). Tämä otetaan huomiooon kun katostaan lahjanantajan perinnönjakoa. Se siis pienentää lahjansaajan perintöosuutta.

Koska se kuitenkin katsotaan lahjaksi niin siitä joutuu myös maksamaan lahjaveron ja täyttämään lahjaveroilmoituksen. Aiheeseen liittyen on kasattu omat verottajan ohjeet, jotka voit lukea täältä.

Voitko alhaisella myyntihinnalla välttää lahjaveron

Lyhyt vastausta tähän asiaan on, että ei. Oikea vastaus on, että todennäköisesti voi, mutta se riippuu tilanteesta. Voit myydä omaisuuttasi sen oikeaa arvoa alhaisemmalla hinnalla, mutta et kovin alhaisella kuitenkaan. Mikäli kauppahinta on alle 75 % omaisuuden todellisesti arvosta niin silloin kyseessä on ”lahjaluonteinen” kauppa. Silloin lahjaveroa joutuu maksamaan omaisuuden todellisen hinnan ja kauppahinnan välisestä erosta. Todellisuudessa tietysti eri asioiden todellista hintaa on vaikea arvioida, joten tästä on mahdollista luistaa jonkin verran.

Katsotaan asiasta esimerkki. Haluat myydä lapsellesi asunnon, mikä on arvoltaan 200 000 euroa. Pyydät siitä kuitenkin vain 130 000 euroa. Silloin lapsesi katsotaan saavan lahjan, minkä arvo on 70 000 euroa. Tästä summasta hän joutuu maksamaan ensimmäisen lahjaveroasteikon mukaisen veron, mikä olisi 6910 euroa. Jos kauppahinnaksi olisi määritelty 150 000 euroa tai enemmän niin lahjaveroa ei tarvitsisi maksaa laisinkaan. Silloin kauppahinta olisi yli 75 % asunnon todellisesta arvosta. Tästä voidaan kuitenkin katsota, että kummassa tapauksessa lapsi joutuu oikeasti maksamaan enemmän asunnossa eli kumpi on järkevämpää.

Maksetaanko vakuutuskorvauksesta lahjaveroa

Myös vakuutuskorvauksesta joutuu maksamaan lahjaveroa, mutta vasta kun korvausten yhteismäärä ylittää kolmen vuoden aikana 8500 euroa. Tähänkin summaan laskentaan kaikkien korvausten antajien antaman korvaukset. Vakuutuskorvaus verotaan kuten kaikki muutkin lahjat.

Lainan ja lahjan ero

Mikä erottaa lainan ja lahjan? Laina katsotaan lahjaksi siinä tapauksessa, jos vooidaan päätellä että sitä ei ole ollut tarkoitus koskaan maksaa takaisin. Se ei tarkoita esimerkiksi sitä, etteikö laina voisi olla koroton. Se hyvinkin voi olla.

Jotta lainasta ei joutuisi lahjaveroa maksamaan niin siitä kannattaa tehdä sopimus, lyhennyssuunnitelma sekä dokumentoida lyhennysten toteutumista. Verohallinto voi pyytää näitä asioita ja niiden puuttuessa tai jos et voi todistaa niiden toteutumista niin silloin lainasta voi joutua maksamaan veroja. Lainan pitää myös näyttää määrältään ja lyhennssuunnitelmaltaa todelliselta eli toteutuskelpoiselta lainanottajan maksukykyä arvioiden.

Lainan kanssa ei voi myöskään kikkailla verovapaiden lahjojen kanssa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että lainaa ei voi lyhentää säännöllisesti kolmen vuoden välein annettavilla verovapailla lahjoilla. Mikäli tälläistä tapahtuu niin silloin laina katsotaan lahjaksi ja siitä maksetaan lahjavero.

Lainan voi myöntää myös alaikäiselle, mutta silloin hänellä täytyy olla tulot sen maksamiseksi takaisin. Ilman tuloja laina katsotaan pääsääntöisesti lahjaksi, koska lapsi ei pystyisi lainaa lyhentämään.

Lahjaveroasteikko

Katsotaan vielä lyhyesti lahjaveroasteikot läpi. Tarkemminkin tällä kerralla katsotaan sitä, että kumpaan lahjaveroasteikkoon sinä kuulut lahjansaajana. Kuuluit kumpaan tahansa niin alle 4000 euron lahjoista veroa et joudu maksamaan.

Lahjaverotus

Lahjansaajat jaetaan kahteen veroluokkaan:

I-veroluokka:

I-veroluokkaan kuuluvat lahjanantajan aviopuoliso, lahjanantajaan suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa oleva sukulainen ja aviopuolison suoraan alenevassa polvessa oleva sukulainen. Aviopuolisona pidetään myös lahjanantajan kanssa avioliitonomaisissa olosuhteissa elävää henkilöä, joka on aikaisemmin ollut avioliitossa lahjanantajan kanssa tai jolla on tai on ollut yhteinen lapsi lahjanantajan kanssa. Ottolapset ja -vanhemmat ovat verotuksellisesti samassa asemassa biologisten sukulaisten kanssa.

II-veroluokka:

Muut sukulaiset ja vieraat.

Lahjaverolaskuri

Tällä laskurilla voit laskea lahjaveron määrän. Laskurissa ei huomioida mahdollisia vähennyksiä. Syötetyt tiedot eivät tallennu ohjelmassa mihinkään.

Lahjaveron määrän laskennassa tarvittavia tietoja ovat lahjan arvo sekä vuosi, jolloin lahja on saatu.

Voit käyttää verottajan tarjoamaa lahjaverolaskuria täältä.

Lahjavero ja hallintaoikeus

Katsotaan kuinka hallintaoikeus vaikuttaa lahjaveroon. Käytännössä siis, jos lahjanantaja pitää lahjaan käyttöoikeuden niin se vähentää lahjansaajalle tulevaa lahjaveroa. Elinikäisen hallintaoikeuden arvo lasketaan kertomalla edusta saatavan vuositulon määrä hallintaoikeuden haltijan ikäkertoimella. Laskemisen tulisi perustua todelliseen vuosituottoon tai sen puuttuessa laskennalliseen vuosituottoon.

Ikäkerroin määräytyy seuraavasti:

Verovelvollisen
(hallintaoikeuden haltijan)
ikä
Luku, jolla vuositulon määrä kerrotaan
alle 44 vuotta 12
44 – 52 vuotta 11
53 – 58 vuotta 10
59 – 63 vuotta 9
64 – 68 vuotta 8
69 – 72 vuotta 7
73 – 76 vuotta 6
77 – 81 vuotta 5
82 – 86 vuotta 4
87 – 91 vuotta 3
92 tai enemmän 2

Usein kysyttyjä kysymyksiä

Käydään vielä lopuksi läpi hyvin usein kysyttyjä kysymyksiä tästä aiheesta. Näihin kysymyksiin törmää joka puolella internettiä. Jos sinulla on jonkin kysymys, mitä listalta ei löydy, jätäthän sen meille niin lisäämme sen listalle. Jätä kysymys yhteydenottolomakkeen kautta.

Kuinka paljon voi lahjoittaa verovapaasti?

Verovapaasti voi antaa lahjoja 3999 euron edestä kerran kolmessa vuodessa yhdelle henkilölle. Eli alle 4000 euron suuruiset lahjat ovat normaalisti verottomia, poikkeuksena saattaa olla tilanne missä lahjalla keplutellaan omaiselle annetun lainan lyhennyksiä. Lahjoja voi sisältyä tuohon summaan useampia, sillä niiden arvo lasketaan yhteen. Lahjoja saa antaa myös 3999 euron arvosta vain kerran kolmessa vuodessa ja se lasketaan päivästä päivään, ei kalenterivuosittain. Löydät ylempänä tätä sivua esimerkin aiheesta.

Lahjavero ja perintövero

Lahjaveron raja

Lahjaveron rajana toimii useimmiten 4000 euroa eli lahjat, joiden arvo ylittää sen ovat lahjaveron alaisia.

Lahjaveron suuruus

Lahjaveron suuruus määräytyy asteikon mukaan, mikä määräytyy sinun sukulaissuhteestasi tai muusta suhteesta lahjanantajaan sekä lahjan arvon perusteella. Voit arkistaa tarkemman suuruuden tämän sivun yläosasta olevasta taulukosta tai laskurista.

Pitääkö ennakkoperinnöstä maksaa veroa?

Ennakkoperintö on luonteeltaan lahja, josta pitää maksaa lahjaveroa samalla tavoin kuin lahjasta. Lisäksi ennakkoperintö otetaan huomioon myös perinnönjaossa ja perintöverotuksessa.

Milloin ja miten saadusta lahjasta on ilmoitettava?

Lahjansaajan täytyy tehdä lahjaveroilmoitus. Se pitää tehdä kolmen kuukauden sisällä siitä, kun lahja on vastaanotettu. Ilmoitus toimitetaan kotikunnan verotoimistoon. Voit ladata ilmoituksen ylempää tätä sivua.

Miten perintö-/lahjaverotukseen haetaan muutosta?

Verotukseen haetaan muutosta kirjallisella oikaisuvaatimuksella verotuksen oikaisulautakunnalta. Muutoksenhakuaika verovelvollisella on viisi vuotta sitä seuraavan vuoden alusta lukien, jona perintö-/lahjaverotus on toimitettu. Oikaisuvaatimuksen voi tehdä vapaamuotoisella kirjeellä tai käyttää olemassa olevaa lomaketta Oikaisuvaatimus verotuksen oikaisulautakunnalle.

Oikaisuvaatimuksessa tulee mainita:

  • perintö-/lahjaveropäätös, johon oikaisua haetaan
  • hakijan tiedot
  • selkeästi yksilöity vaatimus
  • perustelut.

Kysy tiimiltämme

Mikäli et löydät sivuiltamme tarvitsemaasi tietoa tai haluat lähettää ideoita artikkeleihin, voit ottaa meihin yhteyttä yhteydenottolomakkeen avulla. Vastaamme kaikkiin kysymyksiin ja selvitämme kaipaamasi tiedon sinulle.

Lue lisää tietoa

Voit lukea lisää tietoa tutustumalla sivustomme arkistoihin. Löydät sieltä myös yksityiskohtaisesti kirjoitettuja artikkeleita lahjaverotukseen liittyvistä aiheista. Voit myös seurata uusinta tietoa siirtymällä artikkelit-osioon.

Mikäli mielessäsi on tarkka asia, mihin etsit vastausta, voit käyttää sivupalkista löytyvää kohdistettua hakupalvelua tiedon löytämiseksi.

1 Comment

  • Jytta Urpilainen

    Reply Reply 6.10.2013

    Mukavaa että aihe kiinnostaa

Leave A Response

* Denotes Required Field